Voiko Teneriffalla lomailla?
Mulle tuli duunissa käsky et pitää pitää talviloma helmikuun loppuun mennessä, joten päätimme alkaa bongailemaan edukkaita äkkilähtöjä. Noin kolme viikkoa ennen h-hetkeä pistin napsun ja rantapallon automaatit etsimään niitä, jottei mitään menisi ohi, toki itsekin tsekkailin niitä jokapaikasta.
Ensin alkuun matkoja oli paljon ja taustatutkimuksella huomasin, että tiettyihin paikkoihin pääsisi tiettyyn hintaan. No teimme listan paikoista mihin voisimme mennä ja laitoimme ne järjestykseen kiinnostuksen mukaan. 1. Egypti 2. Marokko 3. Jordania 4. Kuuba 5. Kap Verde 6. Madeira tai Teneriffa. No viikkoa ennen ajateltua lähtöaikaa ilmeisesti matkamessujen alkaminen tiputti yhtäkkiä lähes kaikki meidän vaihtoehdoista pois, joten mistäs sitten valitaan?
Seuraavana päivänä eli viikkoa ennen matkaa Tjäreborg tarjosi lentoja Teneriffalle 115€/nassu ja siihen me sitten tartuttiin, elikkäs siihen meitin viimeiseen vaihtoehtoomme. Hotelliakin sai sitten metsästää (minibudjetilla = max 250€/viikko), mutta onneksi Teneriffan pohjoispuolelta löytyi pienempi kylä nimeltä Icod De Los Vinos ja sieltä hotelli Estrella Apartamentos Del Norte (viikon majotus 245€). Päätin heti, että otamme auton koko viikoksi ja niiden hinnat ei paljon päätä huimaa, vaikka budjettimatkaajia olemmekin. Tuommoisen Fiat Pandan sai siis viikoksi alle satasella, mutta koska otimme siihen kaksi kuskia, niin päädyimme vielä lisävakuutukseen, jotta voimme koomailla sillä ihan huolella. Yhteensä auton kiinteät kulut 140€, siihen sitten tietysti bensat päälle.
23.1.
Viikko meni nopsasti ja sitten lähtöaamu. Herätys kello 4.00, jotta kerkeämme syömään kunnon aamiaisen, koska Thomas Cookin lentokoneessa meille ei tarjoilla mitään murkinaa (toki rahalla olisi saanut, mutta otimme eväät ja söimme niitä matkan aikana). Klo 5.30 hovikuljettajamme Reijo odottelikin meitä jo oven edessä ja kyyditsi meidät sitten HkiVantaalle. Perusproseduurit kentällä ja koneeseen nousu ajallaan. Lentokapu ilmoitti jonkin ajan kuluttua, että vessoissa on jotain häikkää ja korjaamiseen menee puolisen tuntia. No unta palloon ja katsotaan koska lähdetään. Puolen tunnin kuluttua Kapu ilmoitti, että viemäristöt ovat jäässä ja joku ohjauskortti on mäsänä, joten se joudutaan vielä vaihtamaan, tähän työhön menisi noin tunti ja tämä aika olisi odoteltava terminaalissa eli eikun takaisin kentälle. Työhön ei sitten yllättäen kauempaa mennytkään ja reilun tunnin päästä olimme jo takaisin koneessa ja pääsimme lähtemään.
Perille Teneriffan eteläiselle lentokentälle saavuimme vain puolitoista tuntia myöhässä. Vuokra-auto GoldCar:ista ja kohti pohjoista. Reilun tunnin mutkittelun ja ylä/alamäkiajon jälkeen saavuimme hotellillemme Icod:issa. Checkin hotelliin ja... no ei, hotelli oli yli buukannut itsensä ja näin ollen jotkut eivät saisi huoneitaan. Onneksemme kuitenkin hotelli oli sen verran laadukas, että he olivat hoitaneet meille samaan rahaan huoneiston läheisestä Residencial Icod:istä. Lisäksi lupasivat meille hotellihuoneen sijaan vielä huoneiston huomisesta lähtien loppulomaksi ja vielä merenrannalta, saas nähdä :)
Majoituimme siis täksi yöksi eri paikkaan kuin sitten loppulomaksi, mutta ei meillä mitään valittammista ole, tämä huoneisto on ok kaksion kokoinen ja ihan kivalla paikalla lähes kylän keskellä. Kun saimme kamat huoneeseen, lähdimme tepastelemaan kylälle ruokapaikkaa etsien. Lopulta kävelimme hotellimme (tai siis sen missä meidän piti majoittua) ravintolaan (3,2 kilometriä, mutta tuntui 15 kilometriltä! Sen verran mäkistä seutua!), pöperöt oli loistavia ja paluu huoneistollemme sujui mukavasti alamäkeä kipitellen. Matkaaminen on rankkaa ja uni meinaa tulla silmään vaikka kello on vasta vähän yli ysi, toki se Suomessa on jo 11, joten unille mars.
24.1.
Kerrankin lomalla nukutaan just niin pitkään kun jaksaa ja sit vasta ylös! No mä en jaksannu ku kasiin ja sit aloin pistää aamupalaa valmiiksi. Ennen ysiä Millakin jaksoi jo könytä ylös sängystä ja kympiltä oltiin jo pakattu auto ja lähdettiin kohti Punta Tenoa, joka on läntisin kolkka tällä saarella.
No perille emme koskaan päässeet, koska tie oli suljettu noin 5 kilometriä ennen määränpäätä, ilmeisesti joku osa tiestä oli sortunut tai vaarassa sortua ja näin ollen jatkoimme matkaamme kohti Mascan kylää.
 |
| Ei päästy Punta Tenoon |
Vuoristossa satoi lähes kokoajan, joten ajelimme vain läpi kaikkien kylien. Mascan piti olla se autenttisin kylä saarella, joten odotimme sitä innolla, no se oli sitten täynnä turistibusseja, joten jatkoimme matkaa suoraan ja pysähtelimme aina välillä napsimaan kuvia sieltä täältä. Santiago Del Teiden jälkeen ajoimme Los Gigantekseen, jossa jalkauduimme rantakadulle paistattelemaan päivää ja kylläpä siellä tarkenikin! Lämmintä oli noin 25 astetta ja se tuntui vuoriston 10-15 asteen ja sateen jälkeen tosi mukavalta.
 |
| Mascan laakso |
 |
| Los Gigantes |
Matkamme jatkui Las Galletakseen, jossa kävelimme hetken rantaa pitkin, mutta tuuli oli niin järkyttävä, että kipaisimme takaisin autoon ja jatkoimme matkaa sillä. Suuntasimme Faro De Abonaan keskeneräistä kirkkoa ja majakkaa katsomaan. Huomasimme taas, ettei navigaattoreihin kannata luottaa 100%:sesti! Navissamme oli nimittäin päällä "hiekkatiet" ja sellaista sitten ajoimme useamman kilometrin verran... Ei siinä mitään jos meillä olisi ollut maasturi käytössä, mutta Panda raukka joutui kyllä tosi koville, harvoimpa sitä tuollaisella pikkuautolla offroadia ajetaan. No kaikesta huolimatta löysimme majakalle ja saatiin napsittua kivoja kuvia, joskin tuuli oli sielläkin lähes naurettava (ei tosin mitään verrattuna Virginia Beachiin), joten skippasimme sen kirkon ja jatkoimme moottoritielle kohti Santa Cruzia. Tänään ei ollut Santa ja Puerto De La Cruzin aika, joten posottelimme suoraan takaisin Icod De Los Vinokseen ja näin ollen tulimme kiertäneeksi koko saaren jo tänään, no seuraavina päivinä sitten tutustumme noihin kyliin hieman tarkemmin.
Ajatuksissamme oli, että tuleva majapaikkamme olisi jossakin Icodin kylässä, mutta se ei sitten ihan ollutkaan. Respan täti neuvoi meitä ajamaan ensin siihen Residentialille missä yövyimme ensimmäisen yön ja jatkamaan siitä sitten kohti San Marcosin rantaa. Saavuimme hotellille about puoli kasilta ja silloinhan täällä on jo ihan pimeää. Sanoisin, että valosalla seuraavien öiden majoituksen löytäminen olisi varmasti ollut helpompaa, mutta nyt pimeällä siihen meni hyvä tovi. Olisin halunnut nähdä miten ilman navia joku paikkaa tuntematon olisi löytänyt perille. Ohjeet olivat lievästi sanoen epätarkat! No mutta tokihan mekin perille päästiin Edificio Amarcaan, ehkä hieman tuurilla, mutta kuitenkin.
San Marcos näyttää ainakin pimeallä todella mukavalta ja pieneltä rantakylältä, aamulla sitten paljastuu onko se sitä valosallakin. Tepastelimme hetken ympäri kylää ja sitten otimme oluen rantaravintolassa, hintataso oli ainakin kohdallaan, pullo olutta 1€, saattaapi olla, että käymme noissa rafloissa vielä tämän loman aikana.
Huomenna pitäisi löytää ravintola joka näyttää Liverpoolin FA Cupin pelin, sitä odotellessa hyvää yötä.
25.1.
Näköjään tuo sisäinen kello on sitä mieltä, että kasin jälkeen on hyvä heräillä. Ei siis muuta kun aamiainen nassuun ja baanalle.
Tänään ajatuksena oli ajella tuonne saaren koillisnurkkaan ja sinnepäin posottelimme nopeinta reittiä Santa Cruzin kautta. Moottoritien päätyttyä seikkailimme Anaga –vuoren ylitse määränpäänämme Benijon ja Tagananan kylät. Benijossa kapusimme alas biitsille ja mietimme, että miten alue voi olla surffarien suosiossa, koska ranta on niin kivinen, no yhtään harrastajaa emme nähneet, joten emme sitä voineet kysyä.
 |
| Anaga -vuorilla |
Kylien jälkeen suuntasimme Puerto Cruziin, koska Liverpoolin peliä olisi pakko päästä seuraamaan. Ajoimme nyt koko vuoriston ylitse, eli emme kiertäneet nopeampaa motarireittiä. Naviin laitoimme osoitteeksi Calle Retama jossa sijatsee Puerto Cruzissa sijaitseva puisto ja sen kerkeäisimme käydä tsekkaamassa ennen matsia. No perille päästyämme huomasimme kyllä olevamme oikealla kadulla, mutta väärässä kaupungissa. Navi nimittäin ehdotti ensimmäiseksi La Lagunan kaupunkia, joten hieman ihmettelimmekin keskellä suurta parkkialuetta, että missä se puisto oikein on. No matkaa oikeaan paikkaan oli noin 30 kilometriä ja koska tsombailumme kulutti liikaa aikaa, laitoimme naviin Puerto Cruzin bilealueen osoitteen, että varmasti kerkeämme ajoissa peliä seuraamaan.
 |
| Benijo |
Parkkipaikan metsästys ei sitten ollutkaan helpoin juttu, mutta onneksi noin 20 minuutin pyörimisen jälkeen pikku Panda saatiin johonkin koloon survottua rantabulevardille. Siittä kymmenen minuutin kävely ja heti ensimmäisessä baarissa kävelykadun kulmassa oli teksti Boornemout vs Liverpool (joo tiedän ettei Bournemouthia kirjoteta noin) klo 12.45... Nii paitsi että olin jostakin kumman syystä iskostanut päähäni, että peli alkaa 14.45!! Ja kello oli 14.50... Voi s#¤”¤%na!! Suomiaika oli jäänyt päähän ja nyt olimme siis tulleet katsomaan peliä joka oli juuri loppunut! Meni muuten hetken aikaa, että sain koottua itseni ja lopulta kun pahin ärripurri oli ohi menimme syömään jotain pöperöä.
 |
| Vuorilla oli pilvistä |
Ruoan jälkeen oli parempi mieli, netistä tuli tarkistettua, että me voitettiin 0-2 ja sekin toi hieman lohtua. Otimme taas kiesin alle ja posottelimme majoituksellemme. Sitten olutta messiin ja San Marcosin biitsille heittämään mölkkyä! Siinä vierähti pari tuntinen aika helposti, vaikka välillä hieman ripotteli vettäkin.
Laavahiekkaisena ja väsyneenä menimme takaisin huoneistoomme ja ajatuksena oli käydä pikaisessa suihkussa ja sitten mennä talon ravintolaan ottamaan oluet ja ehkä hieman jälkkäriä, mitä emme Cruzissa jaksaneet syödä. No muuten meni suunnitelmien mukaan, mutta koska huoneistomme lämminvesivaraaja jostain syystä ei ollut päällä, niin siirsimme sen suihkun jälkkärin jälkeiselle ajalle.. oli muuten paljo mukavempi käydä lämpösessä suihkussa. Huomenna ois ohjelmassa live jalkapalloa Las Americasissa klo 18.00 paikallista aikaa! Ja sitä ennen ehkä toi Teiden valloitus, jos sää sallii...
26.1.
Aamu valkeni lähes pilvettömänä myös täällä pohjoisen puolella ja päivä oli kuin tehty Teiden tutkimusta varten. Aamiaisen jälkeen hyppäsimme pikakiituriimme ja lähdimme ensin tutustumaan La Orotavan kaupunkiin. Puerto (De La) Cruz on siis osa tuota kaupunkia tai jotain siihen suuntaan. Kaupunki on sitä vanhaa alkuperäistä Teneriffaa ja se näkyi vieläkin kaupunkikuvassa, toki sielläkin pampparoi turisteja laumoittain.
 |
| Kohti Teideä |
Teiden valloitus aloitettiin Pandalla mäkiä kivuten. Navista katsoin, että päätietä ei välttämättä tarvinnut ajaa, vaan pystyisimme myös oikomaan ajamalla kyliä yhdistäviä suorempia teitä. Tässä vaiheessa moni olisi tajunnut, että jos päätiemutkittelee ylöspäin, niin suorempaa menevä tie on sitten jyrkkä! No tämän tajusin siinä vaiheessa kun vastaan tullut auto pakotti meidät pysähtymään ja takaisin liikkeelle pääsyyn vaadittiin peruuttelua ja kaikki puhti mitä Hiivatista löytyi! Ja jos sanon kaikki, niin tarkoitan sitä myös. Milla ei uskaltanut enää istua autossa kun käsijarru ei pitäny, renkaat sutivat tyhjää ja auto vaan valui alaspäin :D No toki siitäkin selvittiin ja seuraavasta mahdollisesta kohdasta liityimme takaisin päätielle. Korkealle oli taas pitkä matka ja parin pikku valokuvaus stopin jälkeen olimme Teiden Basecampillä, noin 2400 metrin korkeudessa. Millaa ei hirveämmin houkuttanut cablecar –matka ylös huipulle (3700m) ja kun ynnäilimme hinnan (50€/hlöä), jonotuksen (ainakin 1h) ja huipulla vallitsevat sääolosuhteet (10C, 75km/h tuuli), niin lopputuloksena oli, että jatkoimme matkaa parikilometriä ja pysähdyimme pelaamaan mölkkyä.
 |
| Loistava maasto Mölkylle |
About tunti nakeltiin palikoita 2150 metrin korkeudessa Teiden siintäessä vieressä. Sitten jatkoimme ajoa ja pysähdyimme Vilaflorin –kylään nauttimaan ruoasta. Koska kello alkoi jo lähestymään jalkapallopeliä, no oli siinä vielä yli pari tuntia alkuun, suuntasimme hopan kohti Las Americasia. Saavuimme kentän läheisyyteen aika tasan kaksi tuntia ennen h-hetkeä ja menimme läheiseen kuppilaan juomaan olutta. No 1€ pintistä oli mielestäni kelpo summa ja niitä kun joimme 3 yhteensä ja surffasimme raflan netissä 1,5 tuntia, kokonainen 3€:n lasku tuntui huvittavalta. Stadionille saavuimme hyvissä ajoin, ajatellen, että vastakkain ovat kaksi Espanjan kolmosdivisioonan Kanarianlohkon kärkijoukkuetta CD Marino ja Tenerife B. No hieman ihmettelin aluksi, että aika hiljaista on ja stadionin ovesta sitten luimme, että kas kummaa peli oli siirretty pelattavaksi jo kello 12.00! Ja mä olen aivan varma, että olin katsonut oikein sen alkamisajan! Tää v”%#”#%tti ku pientä oravaa, mutta ilmeisesti tällä matkalla ei vaan ole tarkoitus seurata fudista!
 |
| La Gomera pilvessä |
Vielä on kuitenkin yksi mahdollisuus eli Liverpool vs Everton tiistaina, katotaa mitä silloin käy... No kun ei fudista, niin mitäs sitten? Tiesimme, että Millan duunikaveri miehineen on samaan aikaan täällä saarella ja niimpä pienen venkslailun jälkeen tapasimme heidät ja kävimme pikkumurkinalla.
Kotio ajo pilkkopimeillä vuoristoteillä tuntui mukavalta ja olut ja savuke sen jälkeen vielä paremmalta! Josko sitä vielä lähtis tuohon rantaan katselemaan aaltoja ja juomaan olutta?
Huomenna katsomaan papukaijoja Loro Parkkiin! No kait siellä muutakin katseltavaa on...
27.1.
Tänä aamuna ei pidetty mitään kiirettä, mutta siltikin päästiin liikkelle ennen kymmentä. Ajoimme suoraan Puerto Cruzin Loro Parkkiin. 33€ per nassu tiketit, joka sinänsä tuntui kohtalaisen kovalta hinnalta tiketistä eläintarhaan. Kolmen ja puolen tunnin tepastelut tarhassa kuitenkin osoitti, että rahalle sai vastinetta. Kaikkien häkeissä olevien eläinten lisäksi samalla rahalla olisi päässyt seuraamaan koulutettujen merileijonien, miekkavalaiden ja papukaijojen showt ja oli siellä vielä jotain opetuksellisiakin juttuja eli on sitä turhemmastakin maksettu. Loro Park vakuutti joka mainoksessaan olevansa eläinten asialla eli kaikilla elikoilla olisi parhaat mahdolliset olot. No ainakin ulkopuolisen silmin siltä se näytti ja mitä on tullut käytyä eläintarhoissa ympärimaailmaa, niin hyvät ne elintilat tuolla tuntuivat olevan.
 |
| Vähä isompia kilpsuja ku meillä... |
 |
| Tähän lintuhäkkiin pääsi sisälle kävelemään |
 |
| Nap time? |
Eläintarhan jälkeen etsimme sopivan mölkynheitto paikan ja sellaisen löysimme Playa Jardinin puistosta, jossa myös paikalliset suomalaiset käyvät heittämässä mölkkyä ja petanqueta. Satunnaiset palikan viskojat kun eivät olleet tervetulleita nakkelemaan mölkkyä Teneriffan suomalaisten kanssa (eivät siis olleet nyt pelaamassa, mutta kysyin heiltä ennen matkaa, että voisimmeko tulla pelaamaan), niin pelasimme sitten kaksisteen. Pelimme herätti kivasti huomiota, yksi suomalainen saarella useamman kuukauden viettänyt pariskunta ja yksi saksalainen pariskunta tulivat kyselemään pelistä ja Helsingin Mölkkyseurasta enemminkin. Pari tuntia kului taas kivasti auringonporotuksessa mölkkyä pelaten.
 |
| Meidän kanssa sai kokeilla Mölkkyä :D |
28.1.
Perusaamusetin jälkeen matkaan. Kun yrittää olla reilu muita kohtaan, niin mitä sitten? Toissapäivänä löydettiin puhelin meidän asujaimistomme parkkipaikalta ja vaikka se olikin yliajettu, niin se toimi ja hetken mietinnän jälkeen jätettiin se talomme portaille josko se siitä vaikka löytäisi omistajansa. No puhelin oli eilen hävinnyt, mutta tänään kun olimme lähdössä autoilemaan, niin joku oli tarvinnut meidän autosta Fiat –merkin!
 |
| Logo oli haluttua tavaraa |
No ei noilla tapauksilla varmaan mitään yhtäläisyyttä ole, mutta kuitenkin. Toivottavasti meidän relaxvakuutus korvaa myös puuttuvat logot, se nähdään torstaina. Kurvasimme hopalla taas etelän puolelle saarta, mutta ei ihan kärkeen, vaan Güimarin kaupunkiin katsomaan Pyramidia! Joo, täälläkin on semmoinen, ei ihan yhtä suuri kuin Egyptissä ja kokonaisuutena koko kompleksi olikin pettymys ja vain yksi kohde imeä meiltä turisteilta massit!
No me ei menty siihen halpaan, vaan käytiin ensin paikan ravintolassa ja sieltä näki lähes kaiken ja päätimme, ettemme mene maksulliselle alueelle. Güimarista ajoimme saaren pääkaupunkiin Santa Cruziin ja yritimme päästä Dorada –oluen panimolle kierrokselle. No semmoinen olisi pitänyt varata etukäteen (tämä ajatus tuli liian myöhään eli päivää ennen tänne lähtöä), joten emme päässeet edes kauppaan josta olisi saanut jotain baarikrääsää. Eli ainakin pariviikkoa ennen matkaa kannattaa moinen tour buukata!
 |
| Ei päästy kierrokselle |
 |
| Tenerife CD |
La Laguna tai koko nimeltään San Cristobal De La Laguna on vajaan kymmenen kilsan päässä Santa Cruzista. Sen keskusta oli todella mukava, paljon kävelykatuja ja vanhaa, ennen turisti kaaosta olevaa Teneriffaa. Saavuimme kaupunkiin about neljän maissa iltapäivällä ja koska olimme liikkeellä aamiaisella ja pienillä eväillä, meitä alkoi hiukomaan... No ravintoloita kyllä riitti, mutta turistirysistä poiketen, kaikissa oli meneillään välihetki jolloin ne olivat kiinni! Kiersimme koko vanhan keskustan löytämättä ruokaa ja nälissämme teimme päätöksen lähteä Puerto Cruziin syömään.
 |
| Hieno kaupunki, mutta ei ruokaa |
Puolen tunnin ajo ja olimme Puerto De La Cruzissa. Reilut puoli tuntia lisää ja olimme löytäneet parkkipaikan! Vajaa puoli tuntia ja löysimme ravintolan jossa oli mieleistämme ruokaa :D Sitten olikin puolisen tuntia aikaa löytää pubi jossa katsoisimme Liverpoolin pelin. No ennalta olin bongannut The Bee Dive –ravintolan jossa pelin aikoisin katsoa. Onneksi olimme tällä kertaa oikeaan aikaan oikeassa ravintolassa ja kanssa fanien (sekä Live, että Eve) kanssa sitten hurrasimme Liverpoolin 4-0 voittoon!
 |
| The Bee Dive, Liverpool vs Everton 4-0 |
Pelin jälkeen Fiiun nokka kohti San Marcosia ja majotukselle ilta oluelle, ja kait sitä jotain pöperöäkin vois syödä. Huomenna onkin sitten jo viimeinen kokopäivä tällä saarella. No kaikki mitä halusin täällä nähdä, on nyt nähty eli huomenna etsitään vain aurinkoa.
29.1.
Aurinko, tänään ei mietitä muuta! Aamiaisen jälkeen autolle ja ensin rapsutukset täysin mustalle kisulle, josta tuli meidän lomalemmikki (asuu ilmeisesti tässä talossa) ja sitten baanalle kohti etelää. No jostain syystä Fiude halusi lähteä pohjoista reittiä ja löydettiin uusia valokuvaksellisia paikkoja sieltä. Sitten huomasin, että bensa alkaa olemaan finiitto, joten etsittiin bensistä, no sitä ei löytynyt ennen kuin omasta kylästämme, joten siinä tuli tunnin lenkki heitettyä ja kallisarvoista aurinkoaikaa meni hukkaan.
 |
| Lomalemmikki, Miltsu ja asujaimisto |
 |
| Garachico |
Niin se aika kuluu vaikkei mitään tekiskään ja ruoan jälkeen oli pakko ajella takaisin kämpille kaupan kautta. Kävimme vielä pikaisesti kävelemässä San Marcosin ympäristön ja sitten kamat valmiiksi huomista varten ja vielä yhdelle tuopille ”hotellin”ravintolaan.
 |
| San Marcos |
30.1.
Pah, aina nää loppuu! Koska tulee loma joka jatkuu tarpeeks pitkään? No ei auta, kamat autoon ja baanalle. Oltiin todella ajoissa lentokentällä, ku ei taas tiennyt miten tuo auton palautus toimii.
No täällä se toimi GoldCarissa todella helposti, auto parkkiin ja avaimet boxiin... No toivottavasti ei oo mitään jälkiseuraamuksia, ai mut eihän niitä voi olla ku meillä on relaxvakuutus :D
Lähes pari tuntia hengailtiin ja odoteltiin check innin avaantumista ja kun se viimein avautui, niin kaikki pakettimatkaajat oli yhtäkkiä siinä ennen meitä... no, ei hätää, kyllä me sinne koneeseen keritään. Ja niin kerettiin, suunnilleen suoraan turvatarkastuksesta käveltiin koneeseen, joka lähtötilanteessa oli vain noin 45 minuuttia myöhässä.
No lento nyt meni miten meni siihen saakka kunnes lentäjä ilmoitti ettei meillä riitä polttoaine Helsinkiin saakka... Vastatuuli jonka hän kyllä mainitsi Teneriffalla olikin odotettua kovempi ja näin ollen kerosiinia oli palanut odotettua enemmin ja blaablaa... Jos kerran tiesi, että vastatuulta tulee olemaan, niin olisiko ollut mahdollista tankata vaikka varalle pari tonnia extraa? No ehkä tankkeihin ei mahtunut, olen siinä luulossa, ni on parempi mieli.
Välilasku Malmöön ja tankkeihin hieman tavaraa ja sitten kotio ja vain 1,5 tuntia myöhässä, vau! Onneksi hovikuljettajamme tuli meitä noutamaan vaikka hänelläkin aikainen aamuvuoro duunia, niinku meilläkin. Himassa vihdoin valot pois päältä klo 01.00...
Mihis seuraavaksi?
